Suru teki minuun kodin.
Nyt se lepää
vatsani pohjassa,
Kylmä ja liikkumaton möykky.
Sinisenä kiertää suonissani.
Hakee ulospääsyä.
Kiertyy yhä tiukemmalle solmulle
sisuksiini.
Suru teki minuun kodin.
Nyt se lepää
vatsani pohjassa,
Kylmä ja liikkumaton möykky.
Sinisenä kiertää suonissani.
Hakee ulospääsyä.
Kiertyy yhä tiukemmalle solmulle
sisuksiini.
Suru teki minuun kodin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti