Sivut

Lue mitä piilee Korvan takana

Runoja

perjantai 29. marraskuuta 2013

Ihastus

Sydämesi syke vahva ja rauhallinen,

Kosketuksesi pehmeä ja lämmin.

Katseesi tummanpuhuva ja syvä.

Kaikki Sinussa on ihmeellistä.

torstai 28. marraskuuta 2013

Tyhjä paikka

Mennen, tullen ja palatessa
Vieressäni on tyhjä paikka

En pyydä muuta

Kätesi kosketuksen
Hellän hymysi
Ymmärrykseksi -sanattoman

Teet minut ehjäksi

Ilman sinua
on vain tyhjyys


maanantai 25. marraskuuta 2013

Anna minulle ääni

Anna minulle ääni,
jolla huutaa.

Anna rytmi,
johon tanssia.

Anna minulle syli,
jossa levätä.

Anna sydän,
jota rakastaa.


Jos kiellät minut,

Huudan silti,

Tanssin silti,

Rakastan silti.

Tärkeintä

Tärkeintä on matka.

Ihmiset joita tapaat,
Polku jalkojesi alla,
Lumihiutaleet hiuksissasi,
Kivikot jotka ylität,
Ystävät joiden kanssa kuljet

Lopulta päämäärä jää toiseksi.
Ja tärkeintä on matka.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Lähde / Jää

Voisinpa huutaa
Kirkua lähtösi tuskaa

Mutta ääneni ei kulje
Pystyn tuskin hengittämään
Olen enimmäkseen turta.

Menisit jo!

Antaa kivun tulla,
Leikata minut auki
ja elvyttää.

Jään tänne

Odotan

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Rakkaalleni 04.06.2004

Haluan kertoa sinulle,
että olet minulle tärkeä.
Haluan maalata rakkauteni tuhansilla väreillä,
kertoa siitä miljoonin sanoin.
Mutta en saa kiinni rakkaudesta,
en tavoita sen ydintä.

En ymmärrä, miten sydämeni voi laulaa
-rikkinäisenäkin.
En ymmärrä, miten voin tuntea onnea
-surullisenakin.

Olen onnellinen sinusta.
Ja tiedän, että näin on hyvä.
Onko tämä vain tyventä ennen myrskyä?
Lähdetkö? Jäätkö?
Kuinka tämä satu päättyy?

Elämässä on harvoin
onnellisia loppuja.
(Loput ovat harvoin onnellisia.)

Suru teki kodin

Suru teki minuun kodin.

Nyt se lepää
vatsani pohjassa,
Kylmä ja liikkumaton möykky.

Sinisenä kiertää suonissani.
Hakee ulospääsyä.
Kiertyy yhä tiukemmalle solmulle
sisuksiini.

Suru teki minuun kodin.

Vain tämä

On vain tämä hetki,
Kaikki muu on poissa.

Itketyt muistot kasvoillani,
Hymysi jäljet ihollani.
Kaipaus, kosketus, ikävä.

Rakensin muurin välillemme,
Turvakseni
Suojakseni.

Silti sirpaleet satuttavat,
Palaset hiertävät

Vereslihalla koko nainen,
itseltään kadoksissa.

Maailmaani ei mahdu muuta
Vain öinen ikävä,
kyyneleet pimeässä.

lauantai 16. marraskuuta 2013

Oikeat sanat 15.6.2004

Syvällä sisimmässäni
tiedän kyllä ne oikeat sanat,
mutta ne eivät löydä tietää ulos,
eivät tule puhutuksi.

Olen täynnä irtonaisia ajatuksia.
Kipu sykkii minussa vaativana.
"Mitä sinä olet tehnyt?" Se kysy.
Enkä minä kykene vastamaan,
vaikka varmasti tiedän ne oikeat sanat.

En edes muista, milloin olisin levännyt.
En tiedä, missä minulla on rauha.
Mutta onneni löysin sinun sylistäsi.
Enkä minä enää kaipaa
täyttymystä elämälleni.
En näe elämän nälkää.
En riudu pimeässä.
Sinä ravitset minun sieluani.
Sinä valaiset minun polkuani.

Ja jonain päivänä
minä löydän vielä
ne oikeat sanat,
jotka kertovat minusta kaiken.
Ja silloin sinä näet minut
sellaisena kuin todellisuudessa olen.
Ja sitten... tarina jatkuu.

Rakkauden edessä 2.5.2004

Jos minä annan sinulle kaiken,
mitä tahdot.
Jos minä teen sinulle kaiken,
mitä pyydät.
Jos minä annan sinun määritellä itseni,
Sinä lähdet silti.

Rakkaus ei katso,
kuinka paljon annat.
Ei laske, kuinka paljosta luovut.
Rakkaus ei välitä,.
kuinka paljon taivut sen edessä.
Ei huomaa, antaudutko.

Me annamme rakkaudelle kaikkemme
saamatta siltä mitään.
Me annamme pyytämättä.

Rakkauden edessä me kaikki olemme
alastomia,
voimattomia,
avuttomia.

Rakkauden edessä me kaikki luovutamme.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Sinun sylissäsi 27.4.04

Sinun sylissäsi
minä annan elämälle anteeksi
kaikki sen virheet.
Unohdan kokemani tuskan.
On vain Sinä
ja rakkaus.
Sinun sylissäsi
minulla on tarkoitus,
syy olemassaololleni.
Sinun sylissäsi
minä olen täysi.

Sinun sylissäsi
minä en pelkää
mitään maailman pahuutta.
En tunne vihaa,
enkä katkeruutta.
Sinun sylissäsi
kaikki on täydellistä.
Eikä minua ole.

7.7.05

Kaunis oli kuvitelmani Sinusta.
Mutta osoittautui kovin hauraaksi.

Miten annoinkin
sen viedä minut mukanaan?
Pitäisihän minun tietää paremmin...

Kivutonta ei ole elämä vieläkään,
Täydellistä ei ole rakkaus.

Kaunis elämä 7.7.05

Romanttiseksi
kuvittelen elämäni.
Kirjoitan sen kauniiksi.
Särkynyt illuusio
on parempi
kuin nipullinen ehjiä.
Eipähän pety.
Mutta eikö elämä ilman haaveita
ole tyhjä?
Suolaisia ovat kyyneleet
-kuivuneinakin.

Tyttärelleni 7.7.05

Minun rakkauteni
ei ole täydellistä.
Se on yhtä vajavaista
kuin minäkin olen.

Anna anteeksi,
jos virheeni satuttavat Sinua.

 Minä yritän.
 Teen varmasti parhaani.

Ja rakastan Sinua
 mahdottomasti
 järjettömästi
sieluni syvyyksiin asti.

Ja kaikki, mitä olen,
annan sinulle.

Toivottavasti
se riittää.

-äiti-

Suolaa iholla 7.7.05

Suru on jäljetön
meikittömillä kasvoilla.

Suola ihollani
täytyy maistaa.

Liian keveitä
ovat suudelmasi siihen.

Onnellisena
käyt nukkumaan.

Etkä tiedä,
miten minuun sattuu.

Uni 21.12.05

Jos uni on kuin pieni kuolema,
minä kaipaan sen unohdusta.

Sen pehmeään syliin
tahdon vajota.

Rakastele kanssani
kun yön tuikkivat tähdet
katsovat meitä.

Pimeydessä
ole
minun.

Musta on yö
pimeä sylisi.