Suru ei katoa.
Se muuttaa muotoaan.
Sen sävy vaihtuu.
Suru ei katoa.
Se kaivautuu sisuksiin.
Se iskee kyntensä syvälle
ja tarraa kiinni.
Suru ei katoa.
Se värisee ja soi.
Sen sävelmän voi melkein tunnistaa.
Suru on tuoksu,
Suru on paikka,
Suru on muisto.
Suru ei katoa.
